27.03.2026
Vesivahinko taloyhtiössä – mitä tehdä ja miten toimia?
Oletko koskaan miettinyt, mitä teet, jos taloyhtiössäsi sattuu vesivahinko?
Oletko koskaan miettinyt, mitä teet, jos taloyhtiössäsi sattuu vesivahinko?
Referenssit
Katso esimerkkejä toteutuksista ja asiakaskohteista.
Ladataan referenssejä...
Kameravalvontaa suunniteltaessa on syytä huomioida lainsäädäntö, joka asettaa hieman rajoituksia ja vaatimuksia valvonnalle. Lupavalvontaa ja viranomaismaksuja ei kuitenkaan ole.
Rikoslain mukaan salakatselu ja salakuuntelu on rangaistavaa. Henkilötietolaista johtuen kameravalvonnan tulee olla henkilötietoa käsittelevän toiminnan kannalta asiallisesti perusteltua. Tämän vuoksi kameravalvonta edellyttää rekisteriselosteen, josta tulee käydä ilmi rekisterinpitäjän yhteystiedot, rekisterin käyttötarkoitus ja käsittelyn perusteet, rekisterin tietosisältö, henkilötietojen käsittelyn tarkoitus ja tietojen suojauksen periaatteet.
Rekisteriselosteen laatiminen ei ole hankalaa. Olennaista on miettiä, mikä on kameravalvonnan tavoite (esim. varkauden ja ilkivallan estäminen), mitä tallennetaan (esimerkiksi kuva, tai kuva ja ääni), kenellä kaikilla on pääsy kameravalvontatallenteisiin (lisäksi tieto siitä, luovutetaanko tietoa mihinkään), sekä kauanko tallenteita säilytetään.
Kirjasimme mallin rekisteriselosteesta. Huomioittehan, että korjaatte tiedot juuri teidän kameravalvontaan soveltuvaksi. Mallia ei kannata kopioida suoraan sanasta sanaan, mutta tällä pääsee hyvin alkuun: Tallentavan kameravalvonnan rekisteriseloste malli
Kameravalvonnasta tulee myös ilmoittaa asianmukaisin tarroin ja kyltein.
Taloyhtiössä kameravalvontaan voidaan tarvita asukkaiden suostumus, riippuen kameroiden sijoituspaikasta. Olemme laatineet taloyhtiöille kameravalvontaoppaan, johon olemme keränneet tärkeitä asioita kameravalvontaan liittyen. Ilmaisen oppaan pääset tilaamaan täältä. (Kohta: Huomioitavaa kameravalvonnan käyttöönotossa)
Alarm Kiinteistöturva Oy:llä on Poliisihallituksen turvallisuusalan elinkeinolupa ja koko yrityksemme henkilökunnalla on poliisin myöntämät turvasuojaajakortit.
Linkeistä löydät pohjat Comelit ovipuhelinjärjestelmä nimikilpien tulostamiseen
Vanhempi malli Comelit nimikilpipohja Powercom
Uudempi malli Comelit IKALL nimikilpipohja
IKALL NIMIKILPI Pelkät asunnon numerot
Palvelu sisältää turvajärjestelmien suunnittelun, laitteet, asennuksen
sekä säännölliset huollot ja tarkastukset.
Alarm Kiinteistöturvalla on Poliisihallituksen myöntämä turvallisuusalan elinkeinolupa, ja koko henkilökunnalla on poliisin myöntämät turvasuojaajakortit.
Ei ole, sillä tarjoamme ratkaisut ilman erillisiä aloitusmaksuja kiinteällä kuukausihinnalla.
Yhtiöjärjestyksestä riippuen taloyhtiöihin voidaan asentaa kameravalvonta yhtiökokouksen päätöksellä. Se ei vaadi erillistä viranomaisen lupaa, mutta mikäli kameravalvontaa on kotirauhan piirissä, vaaditaan siihen kaikkien asukkaiden lupa, joita valvonta koskee.
Kotirauhan suojaamat alueet määritellään rikoslaissa ja niitä ovat mm. asunnot, asuintalojen porraskäytävät ja asukkaiden yksityisalueisiin lukeutuvat pihat, kuten rivitalon asuntokohtaiset piha-alueet.
Kameravalvontaa ei saa asentaa kuvaamaan suihku- ja saunatiloja, asuntoihin sisälle, asuntojen ikkunoita, parvekkeita tai asukkaiden yksityisiä pihoja. Asukkailta on myös kysyttävä suostumus, mikäli kameravalvonta halutaan järjestää hissiin tai porraskäytävään.
Kameravalvonnasta tulee laatia rekisteriseloste, josta käy ilmi mm. kameravalvonnan peruste ja tallenteiden käyttötarkoitus, mikä määrittää kuka tallenteita voi tarkastella. Lähtökohtaisesti tarkasteluoikeus on ainoastaan viranomaisella, mutta tallenteisiin voi olla pääsy myös esimerkiksi vartijaliikkeellä, isännöitsijällä tai taloyhtiön hallituksen puheenjohtajalla. Tärkeää kuitenkin on, että pääsy tallenteisiin on mahdollisimman harvalla.
Kameravalvonnasta tulee aina ilmoittaa asianmukaisesti, esimerkiksi kyltillä. Kameravalvonnasta kertovilla kylteillä tai tarroilla on myös käytännön hyöty: ne estävät jo itsessään epätoivottuja vierailijoita. Tallentava kameravalvonta kuuluu henkilötietolainsäädännön soveltamisalaan, koska se tallentaa ja kerää tietoja, kuten ääntä ja kuvia henkilöistä.
Kulunvalvontajärjestelmään kuuluu tyypillisesti lukittuja portteja, ovia tai esteitä, jotka voidaan avata henkilöllisyyden todentamismenetelmillä, kuten RFID-kulkukorteilla, pin-koodeilla, kasvojentunnistuksella, sormenjäljillä tai älypuhelimilla, jotta rakennukseen tai tietylle alueelle voidaan päästä.
Kulunvalvonta- ja kulunohjausjärjestelmiin kuuluu yleensä komponentteja, kuten ovikeskuksia, ovipäätteitä tai lukijoita sekä kulkuavaimia tai etäluettavia tunnisteita. Lisäksi järjestelmään voidaan sisällyttää mm. kaiuttimia, avauspainikkeita, ovihälyttimiä ja muuta. Useimpia järjestelmiä voidaan myös valvoa ja hallita etänä, pilvipalveluiden avulla.
Asennetulla kulunvalvontajärjestelmällä voidaan valvoa, tarkkailla ja hallita rakennuksessa tai työmaalla tapahtuvaa liikkumista ja kulkua. Järjestelmään asetetaan pääsyoikeus tietyille käyttäjille tai käyttäjäryhmille ja tunnistautumalla kulunvalvontapäätteellä, saa käyttäjä lukitun oven tai portin auki. Tunnistautuminen voi tapahtua mm. tunnusluvulla, RFID-lukijan, sormenjälkitunnistimen tai valvontakamera avulla.
Ovipuhelin on laite, jolla voi puhua sisältä portille tai ulko-ovelle. Yhteyden avaamisen jälkeen laitteella saa avattua oven tai portin lukituksen. Tämä mahdollistaa sen, etteivät kutsumattomat vieraat pääse liikkumaan kiinteistön alueella. Yhteys voidaan muodostaa äänenä tai videoyhteydellä.
Vuoden 2009 helmikuussa astui voimaan laki, jonka jälkeen rakennettuihin taloihin edellytetään sähköverkkoon kytkettyjä palovaroittimia. Myös 230V palovaroittimissa on paristovarmennus.
Taloyhtiö on nyt lakiperusteisesti vastuussa palovaroittimista ja niiden huollosta. Tästä huolimatta on hyvä muistaa, että asukkaan vastuulla on ilmoittaa, jos palovaroittimessa ilmenee ongelmia.
Taloyhtiö vastaa palovaroittimen hankkimisesta ja sen toimivuudesta. Aikaisemmin vastuu palovaroittimista on kuulunut asunnon omistajalle tai vuokralaiselle.
Asunnossa on oltava vähintään yksi palovaroitin jokaisen kerroksen alkavaa 60 m2 kohti. Lisäksi yhteisissä tiloissa olisi oltava vähintään yksi palovaroitin jokaista kerrosta kohti. Lue lisää palovaroittimien määrästä täältä ja katso laskurilla, montako palovaroitinta taloyhtiöösi tarvitaan.
Palovaroittimet tulisi sijoittaa asunnossa kattoon, huoneen korkeimpaan kohtaan ja vähintään puolen metrin päähän seinästä ja muista esteistä, missä sen on helpointa tunnistaa ylöspäin nouseva savu. Lue lisää palovaroittimien sijoittamisesta.
Esimerkiksi seuraavia antureita ja ilmaisimia saadaan liitettyä turvajärjestelmään:
Kyllä voit. Hälytykset voidaan yhdistää valitsemaasi vartiointiliikkeeseen tai vaihtoehtoisesti voit tilata vartiointipalvelun suoraan meidän kauttamme.
