Kiinteistöturvan yritystarina: intohimosta uuden visiointiin ja kokonaisvaltaiseen palveluun
Alarm Kiinteistöturva perustettiin lähes kolme vuosikymmentä sitten maailmaan, jossa palovaroittimesta loppunut paristo saattoi aiheuttaa suurtulipalon. Modernissa kiinteistönhuollossa kehittynyt paloturvallisuus on vain yksi osa kiinteistön käyttäjien ja asukkaiden turvallisuutta.
Alarm Kiinteistöturvan toimitusjohtaja Markku Sipilä muistaa edelleen tarkasti lahtelaisia jouluna 1996 järkyttäneen onnettomuuden, jolla on ollut iso vaikutus myös Sipilän omaan yrittäjätarinaan. Kynttilästä alkunsa saaneen tulipalon pelastustyöt epäonnistuivat karmaisevalla tavalla. 13-vuotias tyttö kuoli yrittäessään pelastautua seitsemännestä kerroksesta parvekkeen kautta.
– Pelastuslaitoksen nostolava-auto ajettiin ahtaassa pihassa parvekkeen alle, mutta koneen nosturi ei toiminut, ja tyttö putosi lopulta asfaltille. Pelastushenkilökunnan saapumista viivästytti pihalle väärin pysäköity henkilöauto. Kun henkilöautoa jouduttiin hätätilanteessa siirtämään, nostolava-auto vaurioitui, Sipilä muistelee.
Myös tulipalosta pahoin kärsineen talon porrashuoneen savunpoisto osoittautui onnettomuutta selvitettäessä puutteelliseksi. On aina valitettavaa, kun kehitystä tapahtuu vasta murhenäytelmien pakottamina, mutta Lahdessa tragediasta todellakin otettiin opiksi.
– Sanoisin, että Lahti on kiinteistöturvallisuuden edelläkävijäkaupunki, joten täällä on hyvä alan yrittäjänkin kehittää palveluitaan.
Onnettomuusaikaan Markku Sipilän yritys oli vasta kaksivuotias yhden miehen toiminimiyritys. Armeijasta päässyt nuori autoasentaja osti vuonna 1994 työkalut voidakseen asentaa autoihin murtohälyttimiä. Kohta yrityksellä on ikää jo 30 vuotta ja Alarm Kiinteistöturva Oy työllistää toistakymmentä työntekijää ja palvelee koko maakunnan alueella säännöllisesti yli kolmeasataa kiinteistöä.
Nuori yrittäjä tajusi osin onnettomuudenkin ravistelemana, että kiinteistöturvallisuus on juuri se, mikä kaipaa kipeästi kehittämistä ja autohälyttimien asennus ja autosähkötyöt jäivät pikkuhiljaa taka-alalle.
Auto-Alarm Finland Oy erotettiin omaksi liiketoiminnaksi ja myöhemmin omaksi yhtiöksi uudella nimellä.
– Olin maatalon poikana tottunut siihen, että kaikki tehdään aina itse. Se näkyi alkuaikoina varmasti myös liiketoiminnassa. Kasvun myötä on ollut pakkoa oppia delegoimaan ja hankkimaan tarvitsemansa alan parhailta toimijoilta sekä palkkaamaan parhaat tekijät, jotta yritys menestyy, Sipilä kertoo.
Yllätyskäänne järkytti koko yritystä
Alan parhailta ja asemansa vakiinnuttaneilta brändeiltä hankitaan muun muassa kaikki asiakkaiden ratkaisussa tarvittavat laitteet, jotta välitytään tilanteilta, joissa järjestelmiin ei enää saa varaosia. Näin voi käydä, jos hankintoja tehdään riskillä sieltä mistä halvimmalla saadaan.
Mitä taas työntekijöihin tulee, on Sipilä rekrytoinut lähes kaikki ammattilaisensa suoraan koulunpenkistä. Siksi hänelle on yrittäjänä ollut tärkeää pitää huolta siitä, että työolot ja ilmapiiri ovat niin hyvässä kunnossa, ettei ruoho ala liiaksi vihertää kilpailijan pihamaalla.
Juuri näissä yksinkertaisissa, mutta merkityksellisissä perusasioissa on Alarm Kiinteistöturvan pitkän iän salaisuus: alaa ja yritystä visionäärinä kehittävässä yrittäjässä, luottokumppaneissa ja hyvissä työntekijöissä, joiden mielipiteitä kuunnellaan.
Alarm Kiinteistöturvan lähes kolmeen vuosikymmeneen on mahtunut monenlaisia kasvun paikkoja ja onnistumisia, mutta myös kipukohtia.
Yksi suurimmista koettiin vuonna 2011, kun yrittäjä Markku Sipilä sai yllättäen aivoinfarktin. Onneksi delegointikyky oli ehtinyt kehittyä jo yrityksen alkuvuosista, eikä kaikki ollut enää yrittäjän itsensä varassa. Siltikin sairauskohtaus oli iso kriisi koko yritykselle.
– Olin noin vuoden verran kokonaan pois pelistä. Puhekyky meni ja jouduin pyörätuoliin, joten opettelin kaikki taidot aikuisiällä uudelleen. Hyvät työntekijät ja asiallisesti maksetut YEL-maksut pelastivat tuolloin yrityksen – ja yrittäjän, Sipilä kertoo.
Osallistumiset alan messuille ovat jo pitkään olleet tärkeä osa Alarm Kiinteistöturvan markkinointia. Markku Sipilä vuoden 2000 Raksa-messuilla Lahdessa.
Huoltamaton järjestelmä on huono järjestelmä
Kiinteistöturvallisuus on taloyhtiöiden ja isännöitsijöiden yksi tärkeimmistä työmaista – tai ainakin sen pitäisi olla. Sipilä on huomannut, että etenkin uudiskohteissa asia saa ansaitsemansa huomion. Osin tämä on lainsäädännön mukanaan tuomaa kehitystä. Esimerkiksi palovaroittimet on nykyisin pakko liittää sähköverkkoon, joten toimimattomat palovaroittimet ovat yhä harvinaisempia, kun paristonvaihtohuolia ei ole.
– Se ei kuitenkaan riitä, että asiat laitetaan kerran kuntoon taloyhtiötä perustettaessa. Mitkään järjestelmät eivät pysy kunnossa itsekseen, vaan niitä tulee huoltaa säännöllisesti. Siksi olemme kehittäneet palvelusopimusmallin, joka on taloyhtiölle kaikkein huolettomin tapa.
Kiinteään kuukausimaksuun perustuva palvelumalli on myös helposti budjetoitavissa, ja siksikin se on saanut hyvän vastaanoton asiakaskunnassa.
Markku Sipilälle on tärkeää, että Alarm Kiinteistöturvan kohteisiin asennetaan vain markkinoiden parhaita järjestelmiä, koska vanha satu pojasta ja sudesta on osuva metafora. Kun poika jatkuvasti huuteli huvikseen kylällä suden uhkaavan, ei kukaan reagoinut, kun susi oikeasti saapui.
– Jos hälytysyksikkö piipittelee jatkuvasti turhaan, oppivat kiinteistön käyttäjät pian siihen, että hälytys on aiheeton eivätkä vaivaudu edes tarkistamaan tilannetta. Entä sitten, kun hälytys onkin todellinen? Yrittäjänä en halua koskaan myydä mitään sellaista, mistä ei ole asiakkaalle hyötyä.
Huonosti toimiva hälytysjärjestelmä on juuri tätä.
Sähköautojen lataus voi olla turvallisuusriski
Nykyiset modernit järjestelmät kertovat diginäytössä tarkoin, mistä kiinteistön tilasta hälytys tulee. Mutta kehittyneinkään järjestelmä ei pelasta ihmisiä. Taloyhtiöiden vastuulla on pitää huolta siitä, että asukkaat on ohjeistettu toimimaan oikein hätätilanteissa ja esimerkiksi porrashuoneet pidetään tyhjinä.
Paloturvallisuudesta huolehtiminen on tietysti ensisijaisen tärkeää siksi, että henkilövahingoilta säästyttäisiin, mutta tulipalojen aiheuttamat vahingot ovat myös kustannuksina omassa luokassaan. Jo pelkkä savu voi tehdä pahaa tuhoa kerrostalossa. Pienikin tulipalo vahingoittaa vähintään alemman kerroksen asuntoa, joten harvoin säästytään pienin kustannuksin.
– Jos katsotaan isoa kuvaa, niin esimerkiksi murrot ja ilkivalta ovat usein taloyhtiöille pieniä harmeja, mutta harvoinkin tapahtuneina ne aiheuttavat tietysti turvattomuutta. Siksi myös kameravalvonta ja modernit ovipuhelimet lisäävät huomattavasti asumismukavuutta.
Kosteusvaurioiden aiheuttamat ongelmat kiinteistöissä ovat viime vuosina olleet paljon tapetilla. Alarm Kiinteistöturva on ottanut valikoimiinsa myös langattoman vesivuotohälytysjärjestelmän, jonka avulla voidaan torjua kosteusvahinkoja kiinteistössä.
Pohtiessaan kiinteistöturvallisuuden seuraavia ”megatrendejä” Sipilä uskoo, että sähköautojen ja -pyörien lisääntyminen tulee vaikuttamaan vielä isosti toimialaan. Sähkölaitteiden latauksen lisääntyessä myös turvallisuus on huomioitava kiinteistöissä uudesta kulmasta.
Teksti: Terhi Kangas, Toteuttamo Verbaali
Kuvat Markku Sipilän arkistoista